Kielitieteellisiä tutkimuksia

Tarkastelun kohteena rakenteet ja sanasto

Lauranto, Y. 2021. Suomen kielen olla-verbillinen tilalausekonstruktio : yleisistä olosuhteista subjektiiviseen tuntemukseen. Teoksessa Heikkola, L. M., Paulsen, G., Wojciechowicz, K., Rosenberg, J., Hamunen, M. & Nikanne, U. Språkets funktion: Juhlakirja Urpo Nikanteen 60-vuotispäivän kunniaksi = festskrift till Urpo Nikanne på 60-årsdagen = festschrift for Urpo Nikanne’s 60th birthday. Ensimmäinen painos. Turku: Åbo Akademis förlag.

Tässä kirjoituksessa käsitellään lomalla oli todella kivaa -tyyppistä lauserakennetta, jota kutsutaan yleisesti suomalaisissa kielioppikuvauksissa tilalauseeksi. Se muistuttaa predikatiivilausetta, mutta erona on se, että tilalauseessa ei ole subjektia. Opetuksen näkökulmasta tässä lauserakenteessa on kiinnostavaa ja haasteellista se, että nominatiivi ja partitiivi vaihtelevat ja niillä on eri merkitys: täällä on kivaa mutta täällä on kuuma. Toisaalta mahdollinen on tämäkin rakenne: täällä on kuumaa. Tässä kirjoituksessa käsitellään melko tarkasti edellä mainittujen lauseiden eroa. Nämä asiat eivät kuulu tietenkään alkeiskursseille – ja voi olla, ettei kaikilla jatkokursseillakaan niitä kannata kovin paljon käsitellä. 

Tässä kirjoituksessa nostetaan esiin myös minulla on nälkä / jano / kuuma / kylmä -tyyppiset lauserakenteet. Ne muistuttavat omistuslausetta (minulla on uusi auto), mutta eroavat siitä siinä mielessä, että kielto ei vaikuta niiden muotoon: minulla on / ei ole nälkä. Omistuslauseessahan kielto vaikuttaa: minulla on auto / minulla ei ole autoa. Tässä kirjoituksessa minulla on nälkä / kuuma -tyyppiset lauseet lasketaan mukaan tilalauserakenteeseen, ja se johtuu juuri siitä, että tilalauseessa kielto ei vaikuta rakenteeseen samalla tavoin kuin omistuslauseessa. Opetuksessa on kuitenkin – ainakin alussa – hyvä yksinkertaistaa: minulla on nälkä / kuuma -rakenne voidaan hyvin kuvata hiukan poikkeukselliseksi omistusrakenteeksi. On kuitenkin jatkoryhmiä, joissa asiaan saattaa joutua puuttumaan ja asiaa selittämään syvemminkin.

Lauranto, Y. 2015. Direktiivisyyden rajoja: Suomen kielen vaihtokauppasyntaksia. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Tämän linkin takaa löytyy 4 kirjoitusta, jotka kaikki liittyvät jollain tavoin direktiivisyyteen, toimintaan kehottamiseen. Johdanto-osa käsittelee työtä kokonaisuutena, ja siitä on ehkä vähiten apua opetukseen. Ensimmäisessä artikkelissa on puheena suomen kielen imperatiivi ja sen olemus melko teoreettisesta näkökulmasta. Toinen kirjoitus, joka on itse asiassa pieni kirja, syventyy imperatiivilauseen käyttöön nimenomaan arkielämän tilanteissa. Tästä kirjasesta on apua myös opetuksessa, sillä siitä löytää hyviä esimerkkejä siitä, miten imperatiivilausetta käytetään ystävysten ja läheisten aikuisten välisissä arkikeskusteluissa. Viimeinen kirjoitus käsittelee tulisit nyt -tyyppistä rakennetta, joka sekin toimii nimenomaan toimintaan kehottamisen ilmauksena. 

Sisältää seuraavat tekstit: 

Lauranto, Yrjö 2015. Direktiivisyyden rajoja. Suomen kielen vaihtokauppasyntaksia. [Johdanto-osa.] 

Lauranto, Yrjö 2013. Suomen kielen imperatiivi – yksi paradigma, kaksi systeemiä. 

Lauranto, Yrjö 2014. Imperatiivi, käsky, direktiivi. Arkikeskustelun vaihtokauppakielioppia. 

Lauranto, Yrjö 2012. Optatiivirakenne ja direktiiviksi kieliopillistuminen.

Näissä kirjoituksissa käsiteltyihin aiheisiin liittyy myös video Imperatiivilauseen käyttö arkikeskustelussa.

Lauranto, Y. 2017. The projected directive construction and object case marking in Finnish. Eesti ja soome-ugri keeleteaduse ajakiri, 8(2), pp. 155-190. doi:10.12697/jeful.2017.8.2.06

Niin kuin nimi jo kertoo, tämä kirjoitus on englanninkielinen. Siihen kannattaa tutustua, jos on kiinnostunut suomen kielen objektista ja siitä, miten ns. aspekti liittyy objektin sijanvaihteluun. Tätä asiaa käsitellään luvuissa 2 ja 3. Tämän kirjoituksen keskiössä on kuitenkin Liisa pyysi Heikkiä tulemaan mukaan -tyyppinen lauserakenne ja siinä esiintyvä sijanvaihtelu: (1) Liisa pyysi Heikkiä tulemaan mukaan, (2) Liisa suostutteli Heikkiä / Heikin tulemaan mukaan ja (3) tuomari määräsi Heikin maksamaan 1000 euron sakon.

Scroll to Top