funk!
suomi
funk! suomi
funk! Miksi?
Funk-musiikille ovat tyypillisiä niin sanotut riffit, toistuvat sävelkuviot. Taidemusiikin puolella on käytössä termi ostinato (ital. ’itsepäinen’), joka viittaa muutaman tahdin mittaiseen melodia- tai rytmikuvioon, joka toistuu musiikissa.
Kielikin on vahvasti rytmistä. Kieli on myös vahvasti kuvioista. Kuviot ovat osa systeemistä sanasto-kielioppia, kielen ydintä. Kuviot ja niiden toisteisuus ovat keskeisessä asemassa myös kielen oppimisessa. Toisaalta funk-musiikissa, toisaalta funktionaalisessa kielenkuvauksessa ja kielen oppimisessa on kuin onkin yhteisiä piirteitä.
Funktionalisti – olipa hän tutkija, opettaja taikka kumpaakin – on kiinnostunut kielenkäytöstä ja kielenkäytön tason tilanteisesta merkityksenteosta. Mutta ei vain siitä: funktionalisti on yhtä lailla kiinnostunut kielen systeemisestä puolesta, sanasto-kieliopin järjestyneisyydestä ja siihen sisältyvistä muodoista, koska sanasto-kielioppi muotoineen kaikkineen mahdollistaa tilanteisen merkityksenteon.
Me elämme kielellä. Se on mahdollista, koska meillä on systeeminen sanasto-kielioppi. Sanasto-kielioppi on järjestynyt potentiaali, kielenkäyttö puolestaan uudistaa pikku hiljaa – vuosikymmenten, vuosisatojen ja vuosituhansien aikana – sanasto-kielioppia ja muokkaa sitä uuteen uskoon. Kieli on liikkeessä – niin kuin on funk ja niin kuin on liikkeessä kaikki, mikä on elossa.
Funktionalistin ja formalistin ero ei ole siinä, miten he suhtautuvat muotoon: kumpikin on kiinnostunut kielen muodoista. Funktionalistin ja formalistin ero on siinä, miten he suhtautuvat merkitykseen. Sillä, miten opettaja suhtautuu merkitykseen, on valtava vaikutus opetukseen – se näkyy opetuksessa lähes kaikissa valinnoissa!
👀 Lisätietoa aiheesta: artikkeli funktionaalis-pedagogisesta kieliopista, video funktionalistin ja formalistin eroista sekä videot oppimisesta, osaamisesta, konstruktioista ja kuvioista osa 1, osa 2A ja osa 2B.
Kirjat
Tästä osiosta löydät Funk! Suomen funktionaalista kielioppia -kirjojen lyhyet kuvaukset. Kun kirjat menevät painoon, tähän osioon tulevat myös sisällysluettelot ja pääsy tilauslomakkeeseen.
Tarkastelun kohteena oppiminen ja opetus
Tästä osiosta pääset käsiksi materiaaliin, josta sinulle voi olla opetuksessa hyötyä. Kyse ei ole harjoitusmateriaalista, jota voisit sellaisenaan käyttää oppitunnilla. Tarjolla on sen sijaan materiaalia, joka liittyy S2-opetuksen ja funktionaalisuuden periaatteisiin. Materiaalia on sekä audiovisuaalista että kirjallista.
Tarkastelun kohteena rakenteet ja sanasto
Tästä osiosta pääset käsiksi materiaaliin, josta sinulle voi olla hyötyä sanasto-kieliopin opetuksessa. Kyse ei ole harjoitusmateriaalista, jota voisit sellaisenaan käyttää oppitunnilla, vaan materiaali liittyy pikemminkin kieliopin opetuksen funktionaalisiin periaatteisiin. Tämä materiaali on kirjallista. Tällä hetkellä sivulta löytyy vain kielitieteellisiä kirjoituksia.
Funkin tahdissa -blogi
Blogitekstit pureutuvat ajankohtaisiin aihepiireihin – toiset aiheet ovat olleet ajankohtaisia aina, toiset taas ovat ajankohtaisia juuri tässä meidän hetkessämme.
Funk! -täsmäisku
Täsmäiskut ovat kirjoituksia, jotka nimensä mukaisesti iskevät kiinnostavaan yksityiskohtaan. Miksi toiset puhuvat akkusatiivista, toiset genetiivistä? Miksi objekti on joskus perusmuodossa? Miksi passiivi-nimi kuvaa huonosti suomen passiivia? Miksi suomen imperfekti ei ole oikeastaan imperfekti?
Yrjö Lauranto
Tekijä: Yrjö Lauranto
Aloitin S2-opettajan urani Helsingin suomenkielisessä työväenopistossa 1980- ja 1990-luvun vaihteessa. Siihen aikaan alkeiskurssit kokoontuivat kerran viikossa, mutta pian huomattiin, että se ei riitä. Ryhmäkoko oli 30–40 henkeä, ja opiskelijoiden koulutustausta vaihteli huomattavasti. Samassa ryhmässä saattoi olla luku- ja kirjoitustaidottomia ja omalta alaltaan väitelleitä tutkijoita. Työ oli haastavaa, mutta nautin siitä valtavasti – ja opin sinä aikana mielettömän paljon!
Työväenopistossa aloittaessani olin vielä suomen kielen perustutkinto-opiskelija Helsingin yliopistossa. Onnekseni pääsin mukaan Jyväskylän yliopiston järjestämään – kaikkien aikojen ensimmäiseen – suomi toisena kielenä -opettajien täydennyskoulutusohjelmaan, jota veti ensin Maisa Martin ja hänen jälkeensä Eija Aalto. Moni asia on muuttunut sitten 1990-luvun alkupuolen, ja S2-alaa ovat vieneet eteenpäin niin tutkimus kuin käytännön opetustyössä syntynyt kokemus. Tietyt perusasiat kuitenkin pysyvät. Maisan ja Eijan johtama koulutus on jättänyt minuun, opetukseeni ja laajemminkin ajatteluuni lähtemättömän jälkensä.
1990-luvun alkupuolella aloin kirjoittaa Elämän suolaa -oppikirjasarjaa, jonka julkaisi myöhemmin Jyväskylän yliopisto. Elämän suolaa on monessa suhteessa jo vanhentunut, ja näin jälkikäteen huomaan, että toiset tekemäni valinnat ovat suoraan sanoen huonoja, mutta kaikesta huolimatta moni asia toimii edelleenkin. Oppikirja nimittäin rakentuu käytöstä analyysiin -opetusmetodin varaan. Muutaman vuosikymmenen tauon jälkeen, syksyllä 2022, otin kirjan käyttöön Prahassa yliopiston kaikille opiskelijoille suunnatulla alkeiskurssilla.
Olen tehnyt kollegojeni kanssa muitakin oppikirjoja: Aira Parviaisen ja Päivi Rainòn kanssa Kiva nähdä! -kirjan, joka keskittyy puheenymmärtämisen ja keskustelutaitojen harjoitteluun, ja Taina Hämäläisen kanssa ¡Más! -nimisen espanjan kielen jatko-oppikirjan.
Toimin paraikaa Prahassa Kaarlen yliopistossa Opetushallituksen lähettämänä Suomen kielen ja kulttuurin lehtorina, mutta vakituinen työni on Helsingin yliopistossa suomen kielen yliopistonlehtorina, erityisalana suomi toisena kielenä. Olen ollut Helsingin yliopistossa myös Suomen kielen ja kulttuurin yliopisto-opettajana. Olen ollut suomen kielen lehtorina Tampereen yliopistossa, Suomen kielen ja kulttuurin lehtorina Firenzen yliopistossa ja Suomen kielen ja kulttuurin vierailevana professorina Budapestin yliopistossa. Olen tehnyt noin 30 opetus- ja tutkimusvierailua eri yliopistoihin ympäri maailmaa. Olen myös suomen kielen dosentti Helsingin yliopistossa.
Mutta mikä tärkeintä: rakastan suomen kieltä ja kielioppia! (Ja keltaisia farkkuja.)
Esitykset ja työpajat
Minut voi tilata puhumaan, pitämään erityyppistä koulutusta ja työpajoja, mutta koska toimin tällä hetkellä Suomen kielen ja kulttuurin lehtorina Kaarlen yliopistossa ja asun Prahassa, saattaa olla vaikeaa löytää yhteistä ajankohtaa. Käyn kuitenkin Suomessa muutaman kerran vuodessa, ja voi olla, että kaikille sopiva ajankohta löytyy. Kannattaa siis ottaa yhteyttä!
Olen ollut mukana suomalaisessa täydennyskoulutuksessa lähes kolme vuosikymmentä ja olen toiminut kouluttajana ja samalla usein myös täydennyskoulutusohjelman johtajana. Kohderyhmiä ovat olleet S2-opettajat, äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat, oman äidinkielen opettajat, eri vieraiden kielten opettajat, luokanopettajat, varhaiskasvattajat, suomalaisissa sekä Suomen-ulkopuolisissa yliopistoissa toimivat suomen kielen ammattilaiset ja suomi toisena ja vieraana kielenä- sekä suomi äidinkielenä -oppikirjojen tekijät.
Pitämäni täydennyskoulutuksen aihepiirejä ovat olleet mm. seuraavat:
- Funktionaalis-pedagoginen kielioppi: mitä se on?
- Näkökulmia pedagogiseen kielioppiin: kuka sen tekee ja miltä pohjalta?
- Kielihistoria: mitä hyötyä siitä voi olla S2-opetukselle?
- Tekstilajit, tekstien rakentuminen ja S2-kirjoittaminen
- Suomen kielen ääntäminen, ääntämisen opettaminen ja prosodia
- Kielitietoisuus opetuksessa: mitä kaikkea se on, ja mitä kaikkea sillä voidaan tarkoittaa?
- Suomi ja maailman kielet: mikä suomessa on erikoista, mikä ei?
Kieli on mukana ihan kaikkialla arkielämässämme. Kieleen liittyvät asiat kiinnostavat ihmisiä laajalti. Siksi olen ollut mukana myös kielentutkimuksen yleistajuistamisessa. Olen käynyt puhumassa kielestä, kielen oppimisesta ja sen opetuksesta kouluissa, opistoissa, eri yhdistyksissä ja seuroissa Suomessa ja Suomen ulkopuolella. Usein kuulijoina ovat olleet sellaiset tavalliset ihmiset, jotka eivät ole saaneet mitään erityistä kielikoulutusta.
Yhteystiedot
funk@funksuomi.fi